lauantai 5. syyskuuta 2009


Kavereita, leffoja, kännäämistä, hengailua, syömistä.

Ehkä mulla on pudonnu paino vähän... En oo varma, koska en uskalla mennä vaa'alle. Vasta sitten kun tunnen OIKEASTI olevani laihempi (kauniimpi) menen katsomaan lahja hevosen suuhun.


Ihanaa mul on synttärit viikon pääst. Aattelin paastota koko viikon et voisin sit sillo syödä kaikkee ihanaa jätskii, karkkii, kakkuu<3>

Koulu ei vaan jaksa kiinnostaa. Paskat kaikest on mun nykyinen elämänasenne. Olin kouluski viime viikol viidest päiväst ehkä kolme ja puol tai vähemmänki. En tee läksyjä, ja oon levoton tunneil. Oon varmaa meidän luokan ainoo tyttö joka vaa riehuu tai ainaki häiriköi.


Kaikki tuntuu niin vastenmieliselt. Helvettiin tää kaikki kuitenki johtaa.

torstai 20. elokuuta 2009

fiftyseven kg of failure



Vähän aikaa siitä ku kirjotin... Tuntu et kaikki meni ihan mukavasti. Koulu alkoi, siel on ollu lähes kivaa. Mä vaan nauran ja puhun. Tunneilla viittaan ja juttelen kaikille. Mutta silti kukaan ei näe, miten paljon sattuu...

Tänään lääkäri särki mun säröillä täynnä olleen elämän, itsetunnon. 57 kiloa täyttä paskaa!
Oisin halunnu sillä hetkellä hypätä ulos ikkunasta. Miten musta on tullu näin läski!? Epävarmana ittestäni mä vaan kyyläsin kadulla aina ihmisii ja arvelin niiden painoja. 60kg normaali nainen ... ainaki 100kg läski paska forever mäkkärin asiakas ... joku helvetin ruikku kaunis ihana 45 kg....

Haluun vaan olla kaunis, siis laiha. Mun posketki on ku pullamössöö ja kohta en varmaa näe enää varpaitani....

Lainasin kirjastosta Ihanan meren.. Kunpa se motivois mua. Luin sen joskus viime vuonna just näin syksyllä tai sitten se oli kait seiskalla, mut se teki muhun silti vaikutuksen.
Joskus näin myös sen jonkun 4D:n Pikkutytöt nälkäkuoleman partaalla, ja aattelin et miten jollekkin voi tapahtuu tollee. Ehkä ne vaikutti muhun alitajuntaisesti.

"... Mutta musta tulee laiha, kaunis ja vahva, täydellinen lumienkeli, vesikeiju, jääprinsessa, jota kukaan ei voi koskettaa..."

lauantai 15. elokuuta 2009




Haluan ottaa sinua kädestä kiinni ja hypätä


vajota siniseen tummaan pimeyteen


tiedän kaiken muttuvan


vaikka happi loppuisi


tiedän että olet siinä vieressäni




pian nousisimme ylös taivaaseen


siivet kannattelevat meitä


kun jätämme maailman pahuuden alas, taakse




mutta sitten siiveni eivät kannakkaan


ote kirpoaa, en tunne kosketustasi


tipun alas takaisin kovaan pimeyteen


se nielaisee kokonaisena ja sulkee valon ulos




kipu, kipu viiltää ruumista


sininen muttuu tummanpunaiseksi


kaikki katoaa ympäriltä enkä näe sinua






etkä tullut hakemaan minua enää




Voi ei


Voi ei voi ei. Eilen tuli juotuu alkoholii reippaasti varmaa yhteensä joku 1000kcal (en kyl tiiä yhtään paljon juomis on) . Voi ei, no kyl tais kulutus olla suurempaa kuin energian saanti. Oksensinkin myös jonnekkin nurmikolle ja ratikkaan...

Se suurin VOI EI. Tuntuu isolta virheeltä. Mä nuolin aivan kunnolla sen pikkupikkutikku jätkän kanssa. Maattiin jossain nurmikolla. Ei niin olisi saanut tehdä. Se ittekki myöns et painaa vähemmän ku mä. Sattui, se sattui.
Haluisin nyt vain vajota tummaan veteen, kauniina ja laihana. Ilman huolta huomisesta.

En pysty jatkamaan enää...

perjantai 14. elokuuta 2009

régurgiter

Kamala ilta. Oli niin paha olo kun en ollut syönyt ja sitten tyhjään vatsaan 100% suolasipulikeittoo. Söin sen jälkee viel jätskin (joku 250kcal) ja sitten vähän ajan päästä panadolii ku oli kamala päänsärky. En kestäny sitä kipuu, päässä ja vatsassa et menin sitten oksentamaan ja tais ainaki se jätski tulla puoliks ulos. Kävin pariki kertaa mut mikään ei auttanu.
Tollasis pahois kipu tilanteissa saattaa lupaa itselleen (ainakin mä ono joskus) et tekee asiat erilailla ettei tarvis enää tuntee kipua uudelleen. Lupasin siinä meijän sohvalla turtana, että söisin pieniä annoksia pitkin päivää. No nyt kun kaikki tuntuu taas siedettävältä aamulla ei tuo lupauksen täyttäminen tunnukkaan niin houkuttelevalta.

Kuiteski ihanaa tänään pääsee bilettää! :) Kouluki alkaa maanantaina eli tähän iltaan tiivistyy kesäloman hauskuus. Mulla tää kesä ei ollu mikään hyvä! Ruokaa&televisiota, olihan siinäkin omat hyvät puolensa.

Mä oon oksentanu nytki melkee joka ilta, mut en omasta aloitteesta silleen. Aina on ollu vatsa kipee ja sit se oksentaminen on auttaanu. Pari iltaa sit olin syöny aika reilusti (ben&jerry's, karkkii, sipsii) ja sit tuli kamala olo ku oon alkanu käyttää A.Vogelin tuotteit jotka nopeuttaa aineen vaihduntaa. Se oli varmaan se Molkosan Vitality, joka laitto kaiken sekasin. Oksensin emijän parveekkeelta ku faija nukkuu just vessan vieressä. Kaikki tuli ulos ja se helpotti.

torstai 13. elokuuta 2009

alku


no onneksi koko päivä kului mukavasti nii en jääny istumaan himaan koneelle. shoppailuu! tarttui mukaan iso nahkatakki Fidast vaa 15e ja viel joku suomalainen ja sit Dieselin farkut 139e (mamma betalar) eli tosi kivaa kyl oli. Uloskin vielä kavereiden kanssa ehti, näin vanhaa hyvää ystävää ja yhtä mukavaa jätkää. Hankittiin vähän sitä sun tätä kun huomenna mennään pitämään hauskaa ;)
Olin silti niin järkyttyny kun näin sen pojan. Heitän vaan että se oli joku 170cm ja paina varmaa 40-45kg!!! Niin epäreilua! miksi pojat on niin laihoja ja lihaksikkaita kun taas tytöt varsinkin tässä iässä vaan levenee ja kasvaa reidet. se ei oo yhtään reilua! Ja ne syö viel ihan kamalasti mut silti. Lohduttaa silti ajatus, että kohta, mäki oon sellanen.

Syönykkään en ole tänään viel kertaakaan mut pääkipu on niin sietämätön et otan koht sipulikeittoo, mut onneks vaa 35kcal. Ehkä annan itteni ottaa viel vähä jäätelöö myös ku reissannu koko päivän ja syömättä myös. Ei kannata iha nii radikaalista alottaa vähentämistä ku sit menee ahmimiseks. Opin sen viime syksyllä kun kaikki tapahtu hiljalleen ja pääsin vielä niin alaskin.... :) mutta sitten äiti vie lastenklinikalle... Loput voi jo arvata.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Tästä se alkaa

Päätin nyt sittee itsekkin perustaa blogin seurattuani jonkun aikaa muiden. Tulen purkamaan tänne sitten palasia elämästäni... Päätin aloittaa kirjoittamisen niinkuin olisin pitänyt tätä blogia jo kauan.

Koulu alkaa ensi viikolla ja kamalat paineet, ulkonäön ja koulumenestyksen suhteen. Näin 9.luokalla kai pitäisi panostaa ihan kamalasti jos haluaa hyvään lukioon. Mulla ois tavoitteena päästä Sykkiin jonne taisi olla 9.4 vähimmäis keskiarvo. Parantamista kyllä riittää...
Ulkonäkö ja varsinkin paino on tuottanut paljon päänvaivaa koko loman. Ei jaksa... Meinasin alottaa kaiken maailman nopeita dieettejä mutta ei ne vanhemmat nyt anna ja en pysty muutenkaan, joka ärsyttää eniten. Mutta nyt kun koulu alkaa ja rutiinit tulee taas nii pystyn siihen! Mä tiedän sen.